Sivuillamme esitetyt tutkimustulokset ovat oikeammin väliraportteja, sillä Lipsasten suku muovautuu koko ajan. Suvun tietoja pyritään pitään jatkuvasti ajan tasalla. Toivomus onkin, että suvun jäsenet ilmoittaisivat lasten syntymistä, avioliitoista ym. muutoksista. Niinikään kirjassa mahdollisesti olevista virheistä kannattaa lähettää oikaistu tieto.


Tietokantaa ylläpitää :
Harri Lipsanen
ks yhteystiedot: Sukuneuvosto


Lipsasten suvun haarautuminen Juvalla 1600-luvun lopulta 1700-luvulle

Aiemmassa tutkimusraportissa kesällä 2015 kerroin Lipsasten

suvun synnystä kun sukunimi vaihtui hiljalleen Rastoisesta Lipsaseksi. Lipsanen
tulee nimenä käyttöön Paavo Niilonpoika Rastoisen (s. noin 1580) kolmelle pojalle
Niilolle, Paavolle ja Rekolle ennen 1600-luvun puoltaväliä ja sen jälkeen. Jo
heidän isoisänsä Niilo Rastoisella oli ollut käytössä lisänimi Lipsa. Kaikki
myöhemmät Lipsaset, Lipsoset ja Lipsuset ovat Paavo Niilonpoika Rastoisen (s.
noin 1580) jälkeläisiä.

Paavon pojista Niilo (s. noin 1615) ja Paavo (s. noin 1620)

isännöivät Lipsalan tilaa, joka oli tuolloin oma maakirjakylänsä, mutta
liitettiin myöhemmin Juva Kankaankylään. Lipsasten kantapaikka on siis Juvan
Kankaankylän nro 6, Lipsalan sotilaspuustelli. Yksi kanta-Paavon pojista oli
Reko joka asui tilattomana. Paavo antoi toiselle pojalleen veljensä nimen
(Reko). Reko Lipsanen (s. noin 1657) kuoli isovihan aikana. Juvan kuolleiden
luettelot alkavat vuodesta 1719 joten kuolema ajoittuu vuosien 1712 – 1718
välille. Asiakirjalähteitä ei tuolta ajalta ole käytettävissä. Rekon puolison
nimestä ei ole tietoa. Rekolla oli ainakin neljä aikuiseksi elänyttä lasta:
Paavo, Juho, Pekka ja Reko.

Vanhin Rekon pojista eli Paavo (s. noin 1680) oli vihitty

vuoden 1705 aikana. Hän kuoli isovihan aikana mutta häneltä jäi jälkeen yksi
tytär Anna Lipsanen (s. noin 1708). Anna avioitui Juvan Remojärvelle Mikko
Pekanpoika Haloselle, heille syntyi viisi lasta.

Reko Lipsasen poika Juho (s. noin 1688) oli mennyt naimisiin

vuoden 1711 aikana ja hänkin on kuollut isovihan aikana ja ennen vuotta 1719.
Hänenkään vaimon nimestä ei ole tietoa mutta Juholla oli kaksi aikuiseksi
elänyttä lasta: Marketta ja Anna. Tyttäristä vanhempi Marketta (s. noin 1712)
avioitui Vehmaan talon isännän Antti Jaakonpoika Pekurisen kanssa.
Pariskunnalle syntyi seitsemän lasta joista avioituimisikään pääsi vain poika
Olli Pekurinen (1749 – 1815). Juho Lipsasen nuoremman tyttären Annan (s. noin
1714) ensimmäinen aviomies oli Niilo Pekanpoika Remonen Juvan Pohjoiskylältä.
He muuttivat myöhemmin Soiniemen kylälle jossa Remonen kuoli vuonna 1743. Anna
avioitui Soiniemellä uudestaan Lauri Laamasen kanssa. Anna Lipsasella oli
molemmista liitoistaan kaksi lasta.

Pekka Lipsanen (s. noin 1690) oli kolmas Reko Lipsasen

pojista, hän mainittiin henkikirjoissa vuosina 1710 – 1712 poikamiehenä.
Pekkakin on ilmeisesti kuollut isovihan aikana ja ennen vuotta 1719, eikä
häneltä ole jäänyt jälkeläisiä. Vehmaan kylällä asui 1710 – 20-luvun vaihteessa
tilattomana Reko Lipsanen jolle syntyi kaksi lasta (Matti, s. 1718 ja Juho, s.
1722) vaimonsa Eeva Oikarisen kanssa. Reko kuoli vuonna 1729 Juvan
kirkonkylässä kerjäläisenä. On todennäköistä että kyseessä on vanhemman Reko
Lipsasen poika, eikä isä-Rekon toinen avioliitto. Pojista Juho kuoli ilmeisesti
lapsena. Matti oli ruotusotilas ja muutti Mikkeliin. Hän avioitui Kristiina
Parkkisen kanssa vuonna 1739.

Jaakko Paavonpoika Lipsasella (n. 1662 – 1719) oli kahdeksan

aikuiseksi elänyttä lasta. Ainoastaan esikoispoika Paavosta (s. noin 1683),
joka oli avioitunut vuonna 1711, ei ole tiedossa jälkeläisiä. Paavo kuoli,
kuten isänsä Jaakko, vuonna 1719. Kaikkein suurimmat mieslinjaiset sukuhaarat
eli Lipsasen nimeä kantavat, polveutuvat Tuomas Jaakonpoika Lipsasesta (s.
1685). Hänellä oli vaimonsa Kaarina Tarkiaisen kanssa yhdeksän lasta joista
sukua jatkoivat viisi nuorinta. Kaarina (s. 1729) avioitui Tahvo Penttiselle,
Kirsti (s. 1733) Antti Mullille, Juho (s. 1735) Helena Piikin kanssa, Annalla
(s. 1738) oli kaksi aviomiestä: Jaakko Koivistoinen ja Pekka Kiukas. Nuorimman
lapsen Matin (s. 1742) vaimo oli Elina Veijalainen.

Juho Jaakonpoika Lipsasella (s. 1687) oli Marketta Tannisen

kanssa 10 lasta joista seitsemällä oli lapsia. Pojista Jaakon (s. 1722) vaimo
oli Kristiina Penttinen, Juhon (s. 1728) Dorotea Mustonen ja Tuomaksen (s.
1740) Maria Mustonen. Tyttäristä Marketan (s. 1724) puoliso oli Niilo Kettunen,
Kristiinan (s. 1726) Heikki Häyrinen, Annan (s. 1733) Pekka Kettunen ja Liisan
(s. 1737) Juho Härkönen. Lipsasten sukukirja käsittelee näistä tarkemmin vain
Jaakon jälkeläisiä. Tämän tutkimuksen sukutauluissa on näihin täydennystä,
joskin naispuoleisten sukulinjojen jäljittämisessä riittää vielä työtä.

Matti Jaakonpoika Lipsanen (s. 1695) meni naimisiin Riitta

Mullin kanssa ja he saivat 10 lasta. Perhe muutti Vehmaasta Juvan Kaskiin
kylälle. Lapsista yksi syntyi kuolleena ja yksi kuoli heti synnyttyään.
Muistakin lapsista ilmeisesti vain kaksi pääsi aikuisikään ja avioitui. Kahden
lapsen kuolemaa ei ole kirkonkirjoihin merkitty mutta heistä ei löydy myöskään
tietoa että olisivat menneet naimisiin tai saaneet lapsia. Matin lapsista sukua
jatkoivat siis Kaarina (s. 1726) joka meni naimisiin Rantasalmen Tuusmäelle:
aluksi Pekka Kärkkäisen kanssa ja leskeksi jäätyään Antti Rissasen kanssa.
Tuomas Matinpoika Lipsanen (s. 1736) oli Matti Jaakonpojan ainoa aikuiseksi
elänyt poika. Hänen ja vaimonsa Kaarina Hännisen kahdeksasta lapsesta vain
kaksi vanhinta eli aikuisikään ja heistäkin vain esikoinen Matti (s. 1765)
avioitui. Matilla oli kahdesta avioliitosta yhteensä seitsemän lasta joista
vain yksi tytär eli aikuiseksi ja jatkoi sukua.

Jaakko Lipsasen nuorin poika oli Elias (s. noin 1698) joka

muutti Juvan Särkijärvelle torppariksi. Hänellä ja vaimollaan Anna Huuskosella
oli kaksi lasta joista Juho-poika kuoli pienenä. Tytär Anna (s. 1725) avioitui
ruotusotilas Juho Leskisen kanssa.

Jaakko Lipsasella (s. 1662) oli myös neljä aikuiseksi

elänyttä ja sukua jatkanutta tytärtä. Kaarina (s. noin 1689) oli naimisissa
Olli Oinosen kanssa ja heille on kirjattu kolme lasta. Marketta (s. noin 1693)
avioitui Koikkalan kylälle Juho Kettusen kanssa ja heille syntyi neljä lasta.
Kristiina (s. noin 1696) meni vihille Juho Tarkiaisen kanssa Juvan Vuorilahteen
ja myöhemmin he muuttivat Ruokolan kylälle.

Karjalan Kannaksen sukuhaara
Muolaan Sormulan kylällä vihittiin joulukuussa 1730 Niilo

Niilonpoika Lipsanen Maria Taavetintyttären kanssa. Missään muualla kuin
Juvalla ei tätä ennen tavata asiakirjoissa Lipsasia. Kävin läpi kaikki lähteet
Muolaasta ennen vuotta 1730, kuten väestöluettelon vuodelta 1723, mutta Niilo
Niilonpoika Lipsasesta tai muistakaan Lipsasista ei ole yhtään merkintää
Muolaassa ennen vihkimistietoa. Niilo Niilonpoika Lipsasen syntymävuosi olisi
kuoliniän perusteella 1694. Hän voi olla hieman tätä nuorempikin koska
kuoliniät saattoivat olla liioiteltuja niillä jotka olivat syntyneet ennen
kirkonkirjojen pitoa. Joka tapauksessa Juvan henkikirjoissa ei ole 1600-luvun
loppupuolella eikä 1700-luvulla yhtään Niilo Lipsasta. Kävin läpi myös
ajanjaksolta avustusluettelot eli kontribuutioluettelot joissa on muutamia
pitäjän köyhimpiä. Niissäkään ei ole mainintaa Niilo Lipsasesta. Myöskään Juvan
sakkoluetteloissa ei ole Niilo Lipsasesta merkintää. Tuomiokirja-aineisto on
Suur-Savon osalta 1600-luvun jälkipuolelta ja 1700-luvun alusta valitettavasti
tuhoutunut. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi on todennäköistä että Niilo
Niilonpojan (s. noin 1694) isä Niilo Lipsanen oli renkinä Juvalla ja renkejä
merkittiin hyvin vaihtelevasti henkikirjoihin.

Koska Muolaallakaan ei Lipsasia ennen vuotta 1730 ole niin on

luultavaa että Niilo muutti vasta 1720-luvun jälkipuolella Muolaalle. Tiedossani
on aiemmista tutkimuksistani juvalainen Teivaisen suku, Teivaan kylältä, jonka yksi
edustaja Erkki Teivainen muutti Juvalta Muolaalle vuonna 1733. Sukunimi vaihtui
Muolaalla hiljalleen Teivaisesta Teivoseksi. Myös DNA-testillä on varmistettu
Teivosten polveutuminen Teivaisista. Lipsasenkin nimi muuttui Muolaan
kirkonkirjoissa vaiheittain Lipsoseksi ja yhdellä haaralla myös Lipsuseksi. Lipsasten
ja Teivaisten suvuille on yhteistä se että kahden perijuvalaisen suvun yksi
haara ilmestyy Karjalan kannaksen Muolaalle 1730-luvun alussa.

Lisäksi Niilo ei ole Lipsasen suvussa harvinainen ja uusi

nimi vaan Juvan sukuhaarojen kantaisän Paavo Lipsasen (s. noin 1620) veli oli
Niilo Lipsanen (s. noin 1615). Niilo kuoli Juvan Lipsalassa vuonna 1665 ja
hänen leskensä mainitaan henkikirjassa seuraavana vuonna. Myöhempiä tietoja asiakirjoissa
Niilosta ja hänen perillisistään ei ole. Pidän selvänä että Muolaan sukuhaaran
kantaisä Niilo Niilonpojan (s. noin 1694) täytyy olla Lipsalassa vuonna 1665
Niilo Lipsasen jälkeläisiä. Paavo Lipsasen (s. noin 1620) jälkeläisissä ei ole
yhtään Niiloa joten on palattava hänen veljeensä Niiloon. Niilolla (s. noin
1615) on täytynyt olla poika Niilo joka on syntynyt noin 1650 – 1660 ja hän
olisi Niilo Niilonpojan (s. noin 1694) isä. Tilaton väestö ei aina jättänyt
jälkeä asiakirjoihin.

Juvan Lipsasista on jo olemassa yksi 67 markkerin DNA-näyte.

Muolaan Lipsosista ja Lipsusista olisi hyvä etsiä suoran mieslinjan edustaja
Niilo Niilonpojasta (s. noin 1694) suoraan alenevassa polvessa. Tätä näytettä
vertaamalla Juvan Lipsasiin saataisiin vahvistus sukuhaarojen väliselle yhteydelle.
Ei ole syytä olettaa että suvuilla ei olisi geneettistä yhteyttä. Tuona aikana
harvinainen ja paikallinen sukunimi ei ole varmastikaan keksitty tyhjästä
Muolaalla vaan sukujuonto on johdettavissa Juvalle. Myös Niilo-etunimi tukee
yhteyttä Juvalle.


Lipsasten suvun 1500 - 1600 -lukujen vaiheet julkistettiin sukukokouksessa

Sukuneuvoston tilaama tutkimus, jonka on laatinut Ari Kolehmainen, löysi sukupolvet kanta-isillemme Tuomas ja Juho Lipsaselle aina 1490 -luvulta asti:

Lipsasten suvun varhaisvaiheet


Ensimmäisen kerran sukunimi Lipsanen tulee esille Juvan vanhimmassa maakirjassa kun Paavo Pekanpoika Lipsanen on veronmaksajana Juvan pitäjän Juvan1 neljänneksen ensimmäisessä kymmenkunnassa. Hänellä oli seitsemän veromarkan talo ja kaksi jousta eli vähintään 15-vuotiasta miestä joka kykeni jännittämään jousen. Toinen jousiluvussa oli luonnollisesti Paavo itse. Myöhemmin Paavo Lipsasen talo siirrettin verotuksellisesti viidenteen kymmenkuntaan mutta talon sijainti ei varmastikaan ole muuttunut. Veromarkkojen määrä muuttui kuuteen. Viimeisen kerran Paavo on vuoden 1550 maakirjassa. Vuonna 1553 kuuden veromarkan talossa isäntänä on Tuomas Lipsanen, oletettavasti Paavon poika. Tähän loppuu Lipsasen nimen esiintyminen toistaiseksi asiakirjoissa.

kuva 1. Paavo Pekanpoika Lipsanen v. 1541 Kuva 2. Tuomas Lipsanen v. 1553.

On lähdettävä tarkastelemaan Lipsasten sukua 1600-luvun loppupuolen Lipsasten kantaisistä taaksepäin. Vuoden 1664 maantarkastusluettelossa Lipsalaa isännöi Paavo Paavonpoika Lipsanen. Hänellä oli hallussa myös Paavo ja Juho Lipsasen autiotilat. Lipsala oli muodostettu näistä kolmesta talosta. Myöhemmin Lipsala ei ollut itsenäinen kylä vaan liitettiin Juvan Kankaankylään. Vuoden 1664 tilannetta on verrattava vuoden 1561 verollepanomaakirjaan eli reilut 100 vuotta taaksepäin. Samaisen Lipsalan, jonka nimi ei vielä ollut Lipsala tuolloin, isäntinä olivat Olli ja Pekka Rastoinen.
Lipsasten sukuseuralla oli aiemmin Heidi Ahlströmin tekemä selvitys jonka perusteella on mahdollista että Lipsaset olisivat nimensä vaihtaneita Rastoisia. Asia jäi kuitenkin vielä auki ja vaati tarkemman tutkimuksen. Kävin kaikki veroluettelot vuodesta 1541 vuoteen 1712 läpi. Vain tutkimus vuosi vuodelta auttaa hahmottamaan perhesuhteet ja sukupolvet joiden perusteella voi rakentaa sukupuun ja polveutumisketjut selviävät.
Vuoden 1561 Rastoisista vuoden 1664 Lipsasiin on selvä isälinjainen ketju. Pekka Rastoisen poika oli Niilo, hänen poikansa Paavo ja Paavo Paavonpoika Lipsanen oli vuoden 1664 isäntä. Paavo Paavonpoika Lipsanen oli siten Pekka Rastoisen pojanpojanpoika. Mutta miksi Rastoisten nimeksi tuli Lipsanen ja kun kuitenkin Juvalla oli Lipsasia 1540-luvulla ja 1550-luvun alussa? Näihin kysymyksiin tulee vastaus kun seuraamme Rastoisten vaiheita vanhimmasta maakirjasta vuodesta 1541 lähtien.
Toinen mielenkiintoinen kysymys on mihin katosivat Lipsaset ja onko 1600-luvun Lipsasilla sukuyhteyttä 1540-50-luvun Lipsasiin. Varhaiset Lipsaset eivät asuneet myöhemmässä Lipsalassa.
1 Juvaan kuului neljä neljännestä: Juva, Koikkala, Vesikansa ja Joroinen

Vanhin kantaisä Lauri Rastoinen

Vuoden 1541 maakirjassa myöhemmän Lipsalan isäntä oli Lauri Rastoinen. Hänellä oli talossaan kolme jousta eli vähintään 15-vuotiasta miestä. Jo vuonna 1545 Lauri Rastoista seurasi poika Olli Laurinpoika Rastoinen. Tilan jousiluvussa mainitut kolme miestä olivat luultavimmin vanha isäntä Lauri ja hänen pojat Olli ja Pekka Rastoinen.
Rastoisten tila, eli myöhempi Lipsala, on aluksi Juvan Koikkalan neljänneksen kolmannessa kymmenkunnassa. Vuodesta 1549 alkaen tila on merkitty Koikkalan neljänteen kymmenkuntaan. Vuonna 1550 laadittiin ensimmäinen papinveroluettelo. Siinä ovat mukana jälleen jousiluvut. Vanha isäntä Lauri on papinveroluettelon mukaan isäntänä ja hänen lisäkseen kaksi jousta. Tämä täsmää aiempaan ja hänen poikiinsa Olliin ja Pekkaan.

Kuva 3. Vuoden 1541 maakirja: Lauri Rastoinen.

Vuoden 1556 papinveroluettelossa on lueteltu kyläkokonaisuuksia jotka ovat vielä varsin ylimalkaisia. Rastoisten tila on luettu Koikkalan Kekkolanmäen kylään. Jousiluku on nyt kasvanut yhdellä ja on neljä. Vuosien 1560 ja 1561 papinveroluettelossa Rastoiset on merkitty Tyrynmäen kylään. Asuinpaikka ei silti vaihtunut vaan oli hyvin tavallista että tilojen sijoittelu vaihteli.

Kuva 4. Vuoden 1556 papinveroluettelo: Olli Rastoinen.

Vuonna 1560 Olli Laurinpoika Rastoisella on merkittynä kolme jousta ja nuoremmalla veljellä Pekalla kaksi jousta. Yksi Pekan pojista on jo varttunut 15-vuoden ikään.
Niilo Pekanpoika Rastoisella lisänimenä Lipsa
Seuraavan sukupolven Rastoinen eli Niilo Pekanpoika on veroluetteloissa vuodesta 1566 alkaen. Rastoisia on Juvan Koikkalan neljänneksessä paljon muitakin perheitä ja vaatisi tarkemman tutkimuksen jos kaikkien Rastoisten perhesuhteet selvittäisi. Tässä tutkimuksessa keskityin tähän Rastoisten suvun linjaan josta Lipsaset polveutuvat.

Kuva 5. Vuoden 1566 papinveroluettelo: Niilo Pekanpoika Rastoinen. Edellisessä kuvassa olleen Ollin veljenpoika.

Niilo Pekanpoika Rastoisen talo on merkitty Juvan Koikkalan Tyrynmäen kymmenkuntaan ja 1570-luvun alusta Koikkalan Mäköisten kymmenekseen. Verotuspaikka vaihtui jälleen vuodesta 1575 Koikkalan Narilan kymmenekseen. Talonpaikka on silti varmasti ollut koko ajan sama.
Vuoden 1583 papinveroluettelossa tulee ilmi eräs merkittävimmistä maininnoista. Koikkalan Narilaan tällöinkin kirjatulla Niilo Rastoisella on sukunimensä perässä lisänimi Lipsa.

Kuva 6. Niilo Rastoinen Lipsa. Vuoden 1583 papinveroluettelo paljastuu että Niilo Rastoisella on kulkenut lisänimenäLipsa. Juuri hänestä polveutuu myös Lipsasten suku sillä Lipsasten suora isälinja johtaa häneen.

Minkä vuoksi Niilo Rastoisella oli käytössä lisänimenä Lipsa? Mahdollisuuksia on lähinnä kaksi: Niilo Rastoisella oli äidinpuoleinen suhde Juvan varhaisempiin Lipsasiin tai Lipsa on tullut hänelle satunnaisesti lisä/korkonimeksi. Juvalla oli kuitenkin aiempi Lipsasen suku joka ei isälinjassa liity Rastoisiin joille Lipsa tuli käyttöön lisänimenä. Pitäisin näin todennäköisempänä että äidinpuoleista sukulaisuutta aiempiin Lipsasiin oli olemassa. Varmaa todistetta tästä ei kuitenkaan ole ja edes DNA-testi ei tätä kerro. Y-kromosomin isälinjaisella DNA-testillä voidaan testata vain suoraa isälinjaa, ei sekalinjoja.
Aiemmat Lipsaset eivät asuneet myöhemmällä Lipsalan kylällä, joka aikanaan liitettiin Kankaankylään, vaan myöhempi Lipsala oli jo silloin Rastoisilla. Lipsala sai nimensä Rastoisista jotka omaksuivat lisänimen Lipsa joka muodostui uudeksi sukunimeksi ja syrjäytti vanhan sukunimen (Rastoinen). Sukunimien vaihdokset 1500-1600-luvun Savossa olivat erittäin yleisiä ja olen löytänyt niitä lukemattomia savolaissukujen joukosta. Sukunimet olivat tuolloin vielä suhteellisen tuoreita ja horjuvia. Lisänimiä syntyi ihmisille herkästi ja lisänimi syrjäytti monesti aiemman sukunimen. Joskus lisänimi saattoi olla tilapäinen ja ei jäänyt pysyväksi.
Rastoisen sukunimeä ei nykyisin enää ole. Osasta tuli Lipsasia mutta on todennäköistä että muut sukuhaarat ottivat käyttöön muita nimiä. Juvan toisella Rastoisten sukuhaaralla näyttää esiintyvän lisänimenä "Kemi Rastoinen". Myöhemmin heistä näyttää tulevan Kemiläisiä. Tähän en tarkemmin nyt perehtynyt mutta koska Rastoiset katoavat nimikartalta luultavasti muut sukuhaarat eivät kuolleet sukupuuttoon vaan nimet vaihtuivat laajemminkin suvun piirissä.
1580-luvun loppupuoliskolla Niilo Pekanpoika Rastoisen talo on luettu Koikkalan Uuteen kymmenekseen ja jälleen vuodesta 1589 Tyrynmäen kymmenkuntaan. Lipsasen nimi ei tule Rastoisilla esille vuoden 1583 jälkeen ennen vuotta 1635 kun henkikirjassa mainitaan Marketta Niilontytär Lipsatar. Hän oli Niilo Pekanpoika Rastoisen tytär.

Kuva 7. Marketta Niilontytär Lipsatar vuoden 1635 henkikirjassa. Ensimmäinen Lipsa/Lipsanen nimen esiintyminen sitten vuoden 1583 papinveroluettelon kun Marketan isä kirjattiin nimellä Niilo Rastoinen Lipsa.

Rastoisten talo oli viiden veromarkan suuruinen ja se kuului Paavo, Niilo ja Juho Pekanpojalle. Paavon ja Juhon nimi jäi maakirjoihin pitkäksi aikaa vaikka käytännössä taloa asui enää Niilo ja hänen perillisensä. Paavo ja Juho Rastoisen eli Lipsasen autiotilat kuuluivat myöhemmin Niilo Lipsasen perillisten Lipsalaan. Aiemmin mainitussa vuoden 1664 maantarkastusluettelossa Paavo Paavonpoika Lipsanen oli Niilo Pekanpoika Rastoisen pojanpoika.

Kuva 8. Vuoden 1612 maakirja, Rastoisen veljekset Paavo, Niilo ja Juho.

Niilo Pekanpoika Rastoista seurasi myöhemmän Lipsalan isäntänä hänen poikansa Paavo Niilonpoika Rastoinen. Vuoden 1638 karjaluettelon mukaan tilalla on ollut mm. 1 tamma, 2 lehmää ja 2 lammasta. Karjamäärät eivät yleensä olleet suuria kun lehmiä pidettiin lähinnä lannantuottajina.

Rastoisista pysyvästi Lipsasia

1640-luvulla Rastoisten uudeksi sukunimeksi vakiintui Lipsanen. Vuoden 1643 maakirja on ensimmäinen jossa on kylät nimetty selkeästi. Tässä vaiheessa Rastoiset ovat myös Lipsasia ja kylä on Lipsala. Varmasti Lipsanen on kulkenut kutsumanimenä jo pitkään koska kylännimeksi on tullut Lipsala. Vaatisi vielä lisätutkimuksen jossa olisi aikaa ja mahdollisuus käydä mm. sakkoluettelot ja säilyneet tuomiokirjat läpi ja niistä voisi etsiä jos Lipsasen nimeä esiintyisi niissä satunnaisesti aiemminkin.

Kuva 9. Lipsala ja Niilo, Paavo ja Juho Lipsanen vuoden 1643 maakirjassa.

Rastoisen nimi tuli vielä esiin vuoden 1644 henkikirjassa kun henkirahaa maksavat Niilo Rastoinen vaimonsa ja veljensä kanssa. Tämä veli oli Paavo Paavonpoika Lipsanen josta myöhemmät Lipsaset polveutuvat. Maakirjat olivat ajastaan jääneitä ja eivät kuvanneet todellista tilannetta. Käytännössä Lipsalaa asuivat vain veljekset Niilo ja Paavo Paavonpoika Lipsanen jotka olivat henkikirjassa mainitun Niilo Lipsasen pojanpoikia.
Lipsala siirtyi vuodesta 1664 alkaen nuoremman veljen Paavo Paavonpoika Lipsaselle. Vanhempi veli Niilo kuoli vuoden 1665 aikana sillä kyseisen vuoden henkikirjassa vielä mainitaan hänen vaimonsa mutta 1666 enää Niilo Lipsasen leski. Viimeistään vuonna 1664 taloon tuli myös vävy Pekka Sopanen joka oli naimisissa Paavo Lipsasen tyttären kanssa. Tyttären nimi ei tuli
henkikirjoista ilmi. Paavo Lipsanen kuolee vuosien 1669-1672 aikana.

Kuva 10. Vuoden 1664 maantarkastusluettelo ja Paavo Paavonpoika Lipsanen jolla hallussa myös Paavo ja Juho Lipsasen autiot. Paavo ja Juho Lipsanen ovat hänen isänisänsä veljiä. Lipsasen nimeä heistä ei asiakirjoissa kuitenkaan käytetty vaan he kirjattiin Rastoisina.

Vuoden 1673 henkikirjassa henkirahan maksajana on hänen leskensä. Lipsalan isäntänä tästä lähtien ja koko 1680-luvun on vävy Pekka Sopanen. Tilaa asuivat myös hänen lankomiehet eli Paavo Lipsasen pojat Reko ja Jaakko Lipsanen perheineen. Pekka Sopanen poistui Lipsalasta vuosien 1688-1689 aikana ja vuoden 1690 henkikirjassa jäljellä ovat vain Lipsasen veljekset.

Kuva 11. Henkikirja vuodelta 1690. Lipsalassa Reko (Grels) Lipsanen (Lipsain) vaimonsa kanssa ja veljensä Jaakon (Jacob) ja tämän vaimon kanssa.

Lipsaset joutuivat muuttamaan Lipsalasta vuonna 1695 kun tilasta tuli Juvan komppanian upseerin virkatalo. Lipsasten sukukirjassa sukujuonnot lähtevät Tuomas Jaakonpoika Lipsasesta, s. 1685, ja Juho Lipsasesta, s. 1687. Tuomas Lipsanen maksaa henkirahaa ensimmäisen kerran vuonna 1709 eli vasta 24-vuotiaana. Oli varsin yleistä että pojat ilmestyvät henkikirjoihin päälle 20-vuotiaana ja monesti vasta kun ovat avioituneet.

Kuva 12. Lipsaset Vehmaassa vuoden 1709 henkikirjassa. Toinen Lipsasten taloista jossa henkirahaa maksavat Reko (Paavonpoika) Lipsanen ja vaimonsa sekä poika Paavo vaimoineen ja poika Juho.

Kuva 13. Vuoden 1709 henkikirjan toinen Lipsasten talo Vehmaassa. Jaakko (Paavonpoika) Lipsasen vaimo ja pojat Paavo, Tuomas ja Juho.

Juvan Lipsasissa on ilmeisesti myös vielä tutkimista sillä Matti Jaakonpoika Lipsasen (s. 1695) jälkeläisiä ei ole tutkittu. Molemmilla veljeksillä Reko ja Jaakko Paavonpojilla oli Juho-nimiset pojat. Sukukirjassa olevan Juho Lipsasen (s. 1687) puoliso oli Marketta Tanninen, heidän vanhin poikansa oli Jaakko. Tämä viittaa siihen että Juhokin oli Jaakko Lipsasen poika, ei Rekon. Isovihan ajalta henkikirjat kuitenkin puuttuvat joten varmuutta ei voi sanoa. Juho Lipsanen ei kuitenkaan esiinny kertaakaan henkikirjoissa Tuomas (s. 1685) ja Matti (s. 1695) Lipsasen talossa joten on mahdollista että hän oli heidän serkkunsa ja Reko Lipsasen poika. Tästä huolimatta Juhon lasten etunimien perusteella: esikoinen Jaakko ja lapsissa myös Matti ja Tuomas (veljien, lasten setien nimet) vaikuttaa että Juho (s. 1687) oli Jaakko Paavonpoika Lipsasen (s.n. 1662) poikia.
Vehmaassa asui myös Elias Lipsanen (s. 1698) joka muutti Särkijärvelle. Eliaskin oli Reko tai Jaakko Lipsasen poika. Reko Lipsaselle merkitään syntyneeksi vaimonsa Eeva Oikaraisen kanssa lapset Matti (s. 1718) ja Juho (s. 1722). Vielä tutkitun perusteella ei voi sanoa varmaksi onko kyseessä vanhan Reko Paavonpoika Lipsasen (s.n. 1657) toinen avioliitto vai onko Reko hänen samanniminen poikansa.
Lisäksi on Muolaan Lipsonen-suku joka polveutuu Niilo Niilonpoika Lipsasesta (s. 1694). Niilo oli yleinen nimi 1600-luvulla Lipsasilla Juvalla ja on melko varmaa että Lipsaset muuttivat Juvalta Muolaaseen ja nimessä vaihtui yksi kirjain. Olen löytänyt vastaavanlaisen tapauksen kun Juvan Teivaisia muutti Muolaaseen 1730-luvulla ja sukunimi vaihtui Teivoiseksi.

Jaakko Lipsasen perhe uuden tutkimuksen mukaan

https://kotisivukone.fi/files/sukuseuralipsanen.kotisivukone.com/Jaakko_Lipsasen_perhe_uudessa_tutkimuksessa.jpg?rnd=1436772054142

Paavo Rastoisesta Jaakko Lipsaseen:https://kotisivukone.fi/files/sukuseuralipsanen.kotisivukone.com/Paavo_Lipsanen_lahiperhe.jpg?rnd=1437125945534

Lauri Rastoisen jälkipolvet Paavo Rastoiseen:


Lipsasten suvun historiaa

Tutkijat ja julkaisut

Lehtori Kaarlo Lipsanen v. 1969
- Lähtökohtana perimätieto

Vanhan perimätiedon mukaan on Lipsasten suku siirtynyt Juvalle Karjalan Kannakselta Muolaan pitäjästä. Onpa sellaisiakin vanhoilta ajoilta säilyneitä muistitietoja, että suvun alkukoti olisi etsittävissä Puolasta.

Joka tapauksessa Muolaan pitäjässä asui Lipsosia Talvisotaan saakka 1939. Siirtyminen tapahtui varmaankin jo 1200- 1400-luvuilla Etelä-Savon asuttamisen yhteydessä, sillä historioitsijoiden mukaan tämän muinaisen ns. Lapinkorven asuttivat ja valtasivat metsästeleviltä ja kalastelevilta lappalaisilta juuri Karjalan Kannakselta ja Laatokan Karjalasta siirtyneet karjalaiset, joista sittemmin vähäistä sekoitusta hämäläisistä saaden syntyi savolaisten heimo, Savon kihlakunta, maakunta ja linnalääni Olavinlinnan linnanisännän hallinnan alaisena.

Sen, että Lipsasten suku oli levinnyt laajanne jo Juvan hallintopitäjän perustamisen aikoihin 1442, todistavat monet vanhat Lipsala-nimiset paikannimet pitäjän laajalla alueella. Monista Lipsalan taloista on suku myöhemmin siirtynyt pois tai asukkaiden sukunimi vaihtunut vävyjen tullessa talojen isänniksi. Olipa Juvan pitäjän alkuaikoina olemassa Lipsalan kyläkin, josta muistona lienee ollut ruotujakoisen sotaväen aikana 1700-1800-luvuilla Lipsala-niminen kapteenin virkatalo Kankaankylässä. Edellistä tukee myös Juvan pitäjän historian kirjoittajan maininta, että vanhoja talonpoikaisia valtasukuja olivat Teittiset, Paunoset, Lipsaset, Muttilaiset, Ronkaiset ym., joiden keskuudesta yleensä valittiin pitäjän luottamusmiehet, kuten lautamiehet, kymmenysmiehet, silta- ja jahtivoudit sekä myöhemmin kunnan ja seurakunnan luottamusmiehet.

Suvun kartoittaminen ja sen vaiheiden selvittely 1500-luvuilla on vaikeata, jopa miltei mahdotonta, sillä Juvan kirkonkirjat tuhoutuivat Isonvihan aikana pappilan palon yhteydessä.

Kaarlo Lipsasen tutkimuksista selostukset v. 1990 ilmestyneessä "Lipsasten suku"-kirjassa.

Sukututkimussihteeri Heljä Pulli v.1984
- Perimätieto kumoutuu

Ensimmäinen tieto Lipsanen-nimestä Muolaassa on vuodelta 1730. Lipsanen-nimeä ei esiinny niihin aikoihin Muolaan naapuripitäjissä. Niilo Niilonpoika Lipsanen on asunut Muolaassa ainakin vuodesta 1730 lähtien ja on ilmeisesti tullut sinne jostakin kauempaa, mutta lähtöpaikasta ei ole varmuutta. Nimi on kuitenkin vanha savolainen nimi. Ensimmäinen tieto Lipsasista on Juvalta vuoden 1541 maakirjasta. Juvalta nimi on levinnyt naapuripitäjiin.

Voidaan siis pitää todennäköisenä, että kannakselaisen Lipsas-suvun kantaisä Niilo Niilonpoika (Nils Nilsson) Lipsanen on tullut jostakin Savon puolesta. Hän on syntynyt noin v. 1694 ja hänet on haudattu Muolaassa 15.4.1754.

Niilo Niilonpojan pojanpoika Pärtty siirtyi myöhemmin Valkjärvelle. Valkjärven kirkonkirjoihin nimi on kirjoitettu kolmella tavalla: Lipsanen, Lipsonen, Lipsunen. Todennäköisesti syynä on kirjoitus- tai tulkintavirhe käsinkirjoitetussa muuttokirjassa. Ruotsinkielinen ääntämyskin on myös ilmeisesti vaikuttanut asiaan. Tämän tulkinnan mukaan nykyään eri puolella Suomea asuvat Lipsoset ja Lipsuset ovatkin todennäköisesti samaa Lipsasten sukua.

Lisensiaatti Heidi Ahlström v. 2002
- Uutta tutkittua tietoa Lipsasten vaiheisiin

Savon vanhimmassa yhdistetyssä maa ja verokirjassa vuodelta 1541 mainittu Paavo Pekanpoika Lipsanen asui Juvan neljänneskunnassa sen ensimmäisessä kymmenkunnassa, ja maksoi veroa seitsemän veromarkkaa ( tai veronahkaa). Seitsemän veromarkan tai -nahan suuruinen vero tarkoitti sitä, että Paavo Pekanpojalla oli hallussaan kokoveron suuruinen talo eli nk. kantatalo, sillä kokoveroksi laskettiin viisi ja sitä suuremmat veronahkamäärät. Vuoden 1550 verokirjassa Paavo Pekanpoika on merkitty viidenteen kymmenkuntaan, ja tuolloin hän maksoi veroa kuusi veromarkkaa. Kymmenkuntiin merkitseminen saattoi kuitenkin vaihdella eri vuosina, joten Paavo Pekanpoika ei välttämättä ollut muuttanut tuona aikana mihinkään.

Jälkiä Lipsasista ei kuitenkaan löydy asiakirjoista myöhemmin 1500-luvulla. Maanomistajina heitä ei mainita, mutta on kuitenkin mahdollista, että heitä asui Juvalla esimerkiksi tilattomina huonemiehinä eli loisina tai ns. kirvesmiehinä. 1500-luvun loppupuoli oli myös suurta savolaisen asutusekspansion aikaa. Savolaisia muutti etenkin Pohjois-Hämeen erämaihin sekä Pohjois-Satakuntaan, Pohjanmaalle, Kainuuseen ja jopa Ruotsiin asti. Lisäksi vuosina 1555-1557 käytiin Savossa Kustaa Vaasan Venäjän sota ja 1570-1595 vanha viha sekä sen jälkeinen Nuijasota, joiden pyörteissä Lipsaset ovat voineet hävitä Juvalta.

Ei voida tehdä päätelmiä, ovatko nykyiset Lipsaset sukua Paavo Pekanpojalle. Ensimmäiset henkilöt, joiden polveutumista voidaan seurata tähän päivään asti, löytyvät vuoden 1644 henkikirjasta vuonna 1642 muodostetusta Lipsalan kylästä Etelä-Juvalla. Lipsalan kylän alueen omistajina olivat vuoden 1561 maaluettelon mukaan Olli ja Pietari Rastoinen, mutta Juvan Historian kirjoittaja Poppiuksen mukaan heidän jälkeensä talo jäi autioksi. Vuodesta 1644 kylässä asuivat Niilo, Paavali ja Jussi Lipsanen.

Mistä Niilo, Paavali ja Jussi Lipsanen olivat tulleet Lipsalan kylää? On mahdollista, että Lipsaset olivat vaihtaneet sukunimeä, mikä ei ollut harvinaista 1500-1600-luvuilla. Sukunimeä saatettiin vaihtaa mm. sen vuoksi, että alueella asui useita samannimisiä henkilöitä. Henkikirjoissa mainittiin 1620-1630-luvuilla useita Rastoisen suvulle kuuluneita tiloja. Mäkiöisten ja Rantuun kymmenkuntiin oli merkitty Olli, Niilo, Jussi ja Paavali Rastoinen, joista Ollin tila koko oli 2 ja 1/2 veromarkka ja muiden 1 ja 2/3 veromarkkaa. Myöhemmin kolmen viimeksi mainitun tilat oli yhdistetty yhdeksi viiden veromarkan tilaksi. Myöhemmissä luetteloissa ei enää mainita Rastoisia, mutta sieltä löytyy Niilo, Jussi ja Paavali Lipsanen, joilla oli saman kokoiset tilat kuin Rastoisilla oli ollut, ja ne oli yhdistetty viiden veromarkan kokonaisuudeksi.

Sukunimen vaihtaminen siis saataisi olla mahdollinen vastaus siihen, miksi Lipsaset ensin tyystin hävisivät Juvalta ja miksi taas yllättäen ilmestyivät takaisin.

Vuoden 1679 henkikirjassa mainitaan Lipsasten tilan asukkaiksi Reko ja Jaakko Paavalinpojat ( syntyneet viimeistään vv. 1663 ja 1666). He asuivat perheineen Jussi Lipsasen nimissä ollutta kruunutilaa, joka vuonna 1695 otettiin Juvan komppanian upseerin virkataloksi. Tilalle sijoitettiin kapteeni Gustaf Gyllenspång. Nykyään talon nimi on Kankaankylän Lipsala n:o 6.

Jaakko ja Reko Lipsanen joutuivat lähtemään Lipsalasta ja siirtyivät Vehmaan kylään, jossa he ottivat viljelykseen kapteeni Herman Rosenaun lesken autioksi jääneen Härkälän kruunuluontoisen rakuunatalon n:o 4. Reko Paavalinpoika jäi Härkälään ja Jaakko Paavalinpoika otti Vehmaa 8:n eli Lipsalan nimiinsä viimeistään vuonna 1712.
Lipsaset jäivät Vehmaan kylälle ja asuttivat seuraavaksi Kuosmalan ja Jaakkolan.

Vehmaan kylältä Lipsaset levittäytyivät ympäri Juvaa, mutta pysyttelivät juvalaisina niin, että 1800-luvun puolivälissä asuivat lähes sataprosenttisesti Juvalla. Tänä päivänä sukuun kuuluvia asusta ympäri Suomea ja rajojen ulkopuolella ainakin Kreikassa, Norjassa, Ranskassa, Ruotsissa, Australiassa, Kanadassa, Yhdysvalloissa.

Sukukirja & suvun historiaa

Otsikko

Uusintapainos sukukirjasta

Uusi sukukirja

"Lipsasten suvun juuret" 

Lipsasten suvun kantatilojen Jaakkolan, Leinolan ja Kuosmalan historia Liitteenä sukuluettelon täydennysosa

Kirjoittajat Heidi Ahlström ja Anna-Liisa Toikkanen 
Kustantaja Sukuseura Lipsanen ry 
Heidi Ahlströmin tekemä Lipsas-tutkimus on laaja ja kehittyneistä tutkimusmenetelmistä johtuen antaa paljon uutta, luotettavaa tietoa Lipsasten varhaisista vaiheista. Tutkimus on pohjana kirjalle "Lipsasten suvun juuret", jossa Ahlström kertoo Lipsasten suvun varhaisimmista vaiheista Juvalla ja suvun vanhimpien tilojen Jaakkolan, Leinolan ja Kuosmalan historiasta 1600-luvulta toiseen maailmansotaan.

Kirjan tavoitteena on luoda kokonaiskuva kunkin talon taloudellisesta kehityksestä ja elinolosuhteista ja tutkia tiloilla eläneitä ihmisiä ja heidän elämäänsä liittyneitä tapahtumia. Tilojen historia on lisäksi pyritty sitomaan Juvan ja Savon sosiaaliseen ja taloudelliseen kehityksen.

Kirjassa toteutuu kolme tavoitetta. Ensiksi selvitellä Lipsasten varhaisinta historiaa Juvalla ennen isovihaa ja toiseksi tutkia ja käsitellä suvun kantatilojen Jaakkolan, Leinolan ja Kuosmalan historiaa. Kolmanneksi kirja toimii tarkkojen lähdeviitteiden, kirjallisuus- ja karttaluetteloiden ansiosta hyvänä opas- ja lähdeteoksena esim. oman suvun tai talon historian tutkimuksia varten. Ahlström on todennut, että monista kartanoista ja hoveista on tehty paljonkin tutkimuksia ja kirjoja, mutta näin laaja ja seikkaperäinen selvitys on ainoalaatuinen, kun on kysymyksessä tavalliset talonpoikaistilat.

"Lipsasten suvun juuret" on historiakirja, jota täydentää vuonna 2001 ilmestynyt Anna-Liisa Toikkasen kokoama sukuluettelo "Lipsasten sukua vuosina 1685-2000". Sukuluettelon eli -matrikkelin sukutauluissa noin 3500 Lipsasta, heidän puolisoaan ja jälkeläisiään. Ahlströmin tutkimus on ikään kuin "lihaa luiden ympärille", jolloin matrikkelin henkilöt saadaan eläviksi.

Heidi Ahlströmin teksti kirjan takakannessa: 
Lipsasten suvun kolmen vanhimman tilan Jaakkolan, Leinolan ja Kuosmalan historia on kiehtova esimerkki kolmen savolaistalon ja niiden asukkaiden kohtaloista 400 vuoden aikana. Kunkin talon historialla on oma erityinen piirteensä. Jaakkolan talon historia edustaa kunniallista ja vaurasta talonpoikaiselämää. Leinolan asukkaiden tapoihin puolestaan kuuluu uusien urien raivaaminen. Kuosmalan asukkaat taas ovat olleet rohkeita oman tiensä kulkijoita. Teoksessa kerrotaan paitsi tilojen taloudellisesta kehityksestä myös tilojen asukkaiden arkielämästä ja juhlahetkistä. Kirjan liitteenä on täydennysosa vuonna 2001 ilmestyneeseen sukuluetteloon "Lipsasten sukua vuosina 1685-2000".


Aiemmin julkaistu:

"Lipsasten sukua vuosina 1685-2000" 
Kirja on sukuluettelo, jossa esitetään sukutauluina 1680-luvulla syntyneiden Tuomas ja Juho Lipsasen jälkeläisiä aina kahdenteentoista sukupolveen asti. 
Kirjan on koonnut Anna-Liisa Toikkanen ja ulkoasun on suunnitellut Matti Toikkanen. 


Kirjan teon vaiheista:

Ensimmäinen ja suuritöisin vaihe oli etsiä ja syöttää suvun jäsenten tiedot tietokoneelle. Sukututkimuksen apuna sukuseuralla on Genus Senior -niminen tietokoneohjelma. Ohjelmaan syötetään henkilöiden väliset sukulaisuussuhteet, syntymä- ja kuolinajat yms. Ohjelma ei sinänsä tee sukututkimusta, vaan helpottaa tietomäärän käsittelyä.

Varsinainen tutkimustyö on tehtävä kirkonkirjoista etsimällä, ihmisiä haastattelemalla tai muulla tavoin. Lähihistorian ja nykypäivän ihmisistä saa luonnollisesti tarkkaa tietoa helposti. Syötetystä tiedosta tietokone osaa näyttää henkilöiden välisiä sukulaisuussuhteita, esim. serkut, esi-isät tai jälkeläiset. Tietojen muuttaminen kirjan muotoon tehtiin tulostamalla Juho ja Tuomas Lipsasen jälkeläisten tiedot, eli jälkeläistaulut. Taulut siirrettiin tekstinkäsittelyohjelmaan, jolla tehtiin tarvittavat muokkaukset ja korjaukset. Tässäkin vaiheessa oli vielä sija käsityölle. Erilaisia tekstityylejä kirjasinmalleineen ja sisennyksineen kertyi kymmenkunta. Kirjan jokainen tekstikappale piti määrittää tietylle tekstityylille, esimerkiksi, että taulujen otsikot ovat nyt keskellä sivua, paksulla kirjoitettuna.

Ennen painamista kirjan sivut tulostettiin paperille korjauslukua varten. Korjattu versio lähetettiin hyvälaatuiselle paperille uudelleen tulostettuna painoon. Painosta tuli ensin koevedos sivuista tarkastettavaksi. Vielä löytyi muutama virhe, jotka korjattiin. Myös kirjan kansien malli sekä kuvat lähetettiin CD-ROM -levyllä. Kirjapaino teki kannet annettujen ohjeiden mukaisesti.

Kantta suunnitellessa mielessä oli kuva kellastuneesta, osin mustuneesta paperista, vaikkapa kirkonkirjan sivusta. Kuvista Lipsasten vaakuna on ilmeinen valinta, kartan osat ovat Lipsasten asuinpaikoista ja tiimalasit kertovat, että ajan kuluessa suku on muuttanut eri paikkoihin. Kartan otteet ovat Suomen kartan näköispainoksesta vuodelta 1933, jolloin Muolaa oli Suomen aluetta. Uudemmissa kartoissa Karjala on toisen valtakunnan aluetta ja siten eri värillä kuin Suomi.

Kirjojen hinnat ja saatavuus:

Kirjoja saa sukuseuran sihteeriltä, katso hinnat ja saatavuus "Ajankohtaista" -sivulta.

Lipsasen suvun vaakuna

Sukuseura Lipsanen ry:n vaakunan on suunnitellut taiteilija Kalevi Kankaala Lempäälästä. Suunnittelussa on otettu huomioon Lipsasten toiveita ja Suomen Heraldisen Seuran vaatimuksia.

Vaakunaselitys:
Vastalohkoisen kilven kultaisessa yläkentässä musta apila ja mustassa alakentässä kaksi kultaista tähkää.

Aiheen perustelu:
Lipsasten suku on alkuaan maanviljelyssuku, joka on sata vuotta sitten asunut lähes kokonaan Juvalla. Värit ovat siis Savon värit, apila viittaa Juvaan, tähkät maanviljelykseen. Vaakasuorassa oleva tähkä kertoo tukevasta perustasta, jolta uudet sukupolvet nousevat.

Suomen Heraldinen Seura on merkinnyt vaakunan rekisteriinsä numerolla 841. Vaakunan julkistamispäivä on 4.7.1999 ja se otetaan käyttöön pöytästandaarina.

Pöytästandaarin käyttö:
Yleisen lipputavan mukaan kaikkia lippuja ja vaakunoita kohdellaan kunnioittavasti, eikä huonokuntoisia lippuja pidetä esillä. Vaakunaa ei saa käyttää sellaisissa paikoissa, joissa se joutuisi alistettuun tai häväistyyn asemaan.

Sukuun kuuluva henkilö voi hankkia standaarin omaan käyttöön tai luovutettavaksi edelleen suvun jäsenille. Standaaria luovutetaan sukuneuvoston päätöksellä numeroituna huomionosoituksena tai tunnustuksena sukuseuran hyväksi tehdystä työstä. Standaarin saaneista henkilöistä pidetään luetteloa ja luovutus tapahtuu yleensä yleisessä sukukokouksessa.

Ensimmäiset sukuviirit luovutettiin 4.7.1999 ansioituneille henkilöille:

Kuvan henkilöt vasemmalta lukien: Uuno Lipsanen, Aune Lipsanen (vastaanotti viirin miehensä Kaarlo Lipsasen puolesta), Kalevi Lipsanen, Maunu Lipsanen