(Klikkaa linkkiä (alleviivattu teksti) - klinkki avautuu uudella sivulla - klikkaamalla kuvaa, saat sen suuremmaksi!)

Eino Lipsosen muistelmat sivu 1

Eino Lipsonen muistelmat sivu 2

* * *

Sivuillamme esitetyt tutkimustulokset ovat oikeammin väliraportteja, sillä Lipsasten suku muovautuu koko ajan. Suvun tietoja pyritään pitään jatkuvasti ajan tasalla. Toivomus onkin, että suvun jäsenet ilmoittaisivat lasten syntymistä, avioliitoista ym. muutoksista. Niinikään kirjassa mahdollisesti olevista virheistä kannattaa lähettää oikaistu tieto.

Lipsasten suvun haarautuminen Juvalla 1600-luvun lopulta 1700-luvulle

suvun synnystä kun sukunimi vaihtui hiljalleen Rastoisesta Lipsaseksi. Lipsanen
tulee nimenä käyttöön Paavo Niilonpoika Rastoisen (s. noin 1580) kolmelle pojalle
Niilolle, Paavolle ja Rekolle ennen 1600-luvun puoltaväliä ja sen jälkeen. Jo
heidän isoisänsä Niilo Rastoisella oli ollut käytössä lisänimi Lipsa. Kaikki
myöhemmät Lipsaset, Lipsoset ja Lipsuset ovat Paavo Niilonpoika Rastoisen (s.
noin 1580) jälkeläisiä.

isännöivät Lipsalan tilaa, joka oli tuolloin oma maakirjakylänsä, mutta
liitettiin myöhemmin Juva Kankaankylään. Lipsasten kantapaikka on siis Juvan
Kankaankylän nro 6, Lipsalan sotilaspuustelli. Yksi kanta-Paavon pojista oli
Reko joka asui tilattomana. Paavo antoi toiselle pojalleen veljensä nimen
(Reko). Reko Lipsanen (s. noin 1657) kuoli isovihan aikana. Juvan kuolleiden
luettelot alkavat vuodesta 1719 joten kuolema ajoittuu vuosien 1712 – 1718
välille. Asiakirjalähteitä ei tuolta ajalta ole käytettävissä. Rekon puolison
nimestä ei ole tietoa. Rekolla oli ainakin neljä aikuiseksi elänyttä lasta:
Paavo, Juho, Pekka ja Reko.

vuoden 1705 aikana. Hän kuoli isovihan aikana mutta häneltä jäi jälkeen yksi
tytär Anna Lipsanen (s. noin 1708). Anna avioitui Juvan Remojärvelle Mikko
Pekanpoika Haloselle, heille syntyi viisi lasta.

vuoden 1711 aikana ja hänkin on kuollut isovihan aikana ja ennen vuotta 1719.
Hänenkään vaimon nimestä ei ole tietoa mutta Juholla oli kaksi aikuiseksi
elänyttä lasta: Marketta ja Anna. Tyttäristä vanhempi Marketta (s. noin 1712)
avioitui Vehmaan talon isännän Antti Jaakonpoika Pekurisen kanssa.
Pariskunnalle syntyi seitsemän lasta joista avioituimisikään pääsi vain poika
Olli Pekurinen (1749 – 1815). Juho Lipsasen nuoremman tyttären Annan (s. noin
1714) ensimmäinen aviomies oli Niilo Pekanpoika Remonen Juvan Pohjoiskylältä.
He muuttivat myöhemmin Soiniemen kylälle jossa Remonen kuoli vuonna 1743. Anna
avioitui Soiniemellä uudestaan Lauri Laamasen kanssa. Anna Lipsasella oli
molemmista liitoistaan kaksi lasta.

pojista, hän mainittiin henkikirjoissa vuosina 1710 – 1712 poikamiehenä.
Pekkakin on ilmeisesti kuollut isovihan aikana ja ennen vuotta 1719, eikä
häneltä ole jäänyt jälkeläisiä. Vehmaan kylällä asui 1710 – 20-luvun vaihteessa
tilattomana Reko Lipsanen jolle syntyi kaksi lasta (Matti, s. 1718 ja Juho, s.
1722) vaimonsa Eeva Oikarisen kanssa. Reko kuoli vuonna 1729 Juvan
kirkonkylässä kerjäläisenä. On todennäköistä että kyseessä on vanhemman Reko
Lipsasen poika, eikä isä-Rekon toinen avioliitto. Pojista Juho kuoli ilmeisesti
lapsena. Matti oli ruotusotilas ja muutti Mikkeliin. Hän avioitui Kristiina
Parkkisen kanssa vuonna 1739.

aikuiseksi elänyttä lasta. Ainoastaan esikoispoika Paavosta (s. noin 1683),
joka oli avioitunut vuonna 1711, ei ole tiedossa jälkeläisiä. Paavo kuoli,
kuten isänsä Jaakko, vuonna 1719. Kaikkein suurimmat mieslinjaiset sukuhaarat
eli Lipsasen nimeä kantavat, polveutuvat Tuomas Jaakonpoika Lipsasesta (s.
1685). Hänellä oli vaimonsa Kaarina Tarkiaisen kanssa yhdeksän lasta joista
sukua jatkoivat viisi nuorinta. Kaarina (s. 1729) avioitui Tahvo Penttiselle,
Kirsti (s. 1733) Antti Mullille, Juho (s. 1735) Helena Piikin kanssa, Annalla
(s. 1738) oli kaksi aviomiestä: Jaakko Koivistoinen ja Pekka Kiukas. Nuorimman
lapsen Matin (s. 1742) vaimo oli Elina Veijalainen.

kanssa 10 lasta joista seitsemällä oli lapsia. Pojista Jaakon (s. 1722) vaimo
oli Kristiina Penttinen, Juhon (s. 1728) Dorotea Mustonen ja Tuomaksen (s.
1740) Maria Mustonen. Tyttäristä Marketan (s. 1724) puoliso oli Niilo Kettunen,
Kristiinan (s. 1726) Heikki Häyrinen, Annan (s. 1733) Pekka Kettunen ja Liisan
(s. 1737) Juho Härkönen. Lipsasten sukukirja käsittelee näistä tarkemmin vain
Jaakon jälkeläisiä. Tämän tutkimuksen sukutauluissa on näihin täydennystä,
joskin naispuoleisten sukulinjojen jäljittämisessä riittää vielä työtä.

Mullin kanssa ja he saivat 10 lasta. Perhe muutti Vehmaasta Juvan Kaskiin
kylälle. Lapsista yksi syntyi kuolleena ja yksi kuoli heti synnyttyään.
Muistakin lapsista ilmeisesti vain kaksi pääsi aikuisikään ja avioitui. Kahden
lapsen kuolemaa ei ole kirkonkirjoihin merkitty mutta heistä ei löydy myöskään
tietoa että olisivat menneet naimisiin tai saaneet lapsia. Matin lapsista sukua
jatkoivat siis Kaarina (s. 1726) joka meni naimisiin Rantasalmen Tuusmäelle:
aluksi Pekka Kärkkäisen kanssa ja leskeksi jäätyään Antti Rissasen kanssa.
Tuomas Matinpoika Lipsanen (s. 1736) oli Matti Jaakonpojan ainoa aikuiseksi
elänyt poika. Hänen ja vaimonsa Kaarina Hännisen kahdeksasta lapsesta vain
kaksi vanhinta eli aikuisikään ja heistäkin vain esikoinen Matti (s. 1765)
avioitui. Matilla oli kahdesta avioliitosta yhteensä seitsemän lasta joista
vain yksi tytär eli aikuiseksi ja jatkoi sukua.

muutti Juvan Särkijärvelle torppariksi. Hänellä ja vaimollaan Anna Huuskosella
oli kaksi lasta joista Juho-poika kuoli pienenä. Tytär Anna (s. 1725) avioitui
ruotusotilas Juho Leskisen kanssa.

elänyttä ja sukua jatkanutta tytärtä. Kaarina (s. noin 1689) oli naimisissa
Olli Oinosen kanssa ja heille on kirjattu kolme lasta. Marketta (s. noin 1693)
avioitui Koikkalan kylälle Juho Kettusen kanssa ja heille syntyi neljä lasta.
Kristiina (s. noin 1696) meni vihille Juho Tarkiaisen kanssa Juvan Vuorilahteen
ja myöhemmin he muuttivat Ruokolan kylälle.

Niilonpoika Lipsanen Maria Taavetintyttären kanssa. Missään muualla kuin
Juvalla ei tätä ennen tavata asiakirjoissa Lipsasia. Kävin läpi kaikki lähteet
Muolaasta ennen vuotta 1730, kuten väestöluettelon vuodelta 1723, mutta Niilo
Niilonpoika Lipsasesta tai muistakaan Lipsasista ei ole yhtään merkintää
Muolaassa ennen vihkimistietoa. Niilo Niilonpoika Lipsasen syntymävuosi olisi
kuoliniän perusteella 1694. Hän voi olla hieman tätä nuorempikin koska
kuoliniät saattoivat olla liioiteltuja niillä jotka olivat syntyneet ennen
kirkonkirjojen pitoa. Joka tapauksessa Juvan henkikirjoissa ei ole 1600-luvun
loppupuolella eikä 1700-luvulla yhtään Niilo Lipsasta. Kävin läpi myös
ajanjaksolta avustusluettelot eli kontribuutioluettelot joissa on muutamia
pitäjän köyhimpiä. Niissäkään ei ole mainintaa Niilo Lipsasesta. Myöskään Juvan
sakkoluetteloissa ei ole Niilo Lipsasesta merkintää. Tuomiokirja-aineisto on
Suur-Savon osalta 1600-luvun jälkipuolelta ja 1700-luvun alusta valitettavasti
tuhoutunut. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi on todennäköistä että Niilo
Niilonpojan (s. noin 1694) isä Niilo Lipsanen oli renkinä Juvalla ja renkejä
merkittiin hyvin vaihtelevasti henkikirjoihin.

luultavaa että Niilo muutti vasta 1720-luvun jälkipuolella Muolaalle. Tiedossani
on aiemmista tutkimuksistani juvalainen Teivaisen suku, Teivaan kylältä, jonka yksi
edustaja Erkki Teivainen muutti Juvalta Muolaalle vuonna 1733. Sukunimi vaihtui
Muolaalla hiljalleen Teivaisesta Teivoseksi. Myös DNA-testillä on varmistettu
Teivosten polveutuminen Teivaisista. Lipsasenkin nimi muuttui Muolaan
kirkonkirjoissa vaiheittain Lipsoseksi ja yhdellä haaralla myös Lipsuseksi. Lipsasten
ja Teivaisten suvuille on yhteistä se että kahden perijuvalaisen suvun yksi
haara ilmestyy Karjalan kannaksen Muolaalle 1730-luvun alussa.

nimi vaan Juvan sukuhaarojen kantaisän Paavo Lipsasen (s. noin 1620) veli oli
Niilo Lipsanen (s. noin 1615). Niilo kuoli Juvan Lipsalassa vuonna 1665 ja
hänen leskensä mainitaan henkikirjassa seuraavana vuonna. Myöhempiä tietoja asiakirjoissa
Niilosta ja hänen perillisistään ei ole. Pidän selvänä että Muolaan sukuhaaran
kantaisä Niilo Niilonpojan (s. noin 1694) täytyy olla Lipsalassa vuonna 1665
Niilo Lipsasen jälkeläisiä. Paavo Lipsasen (s. noin 1620) jälkeläisissä ei ole
yhtään Niiloa joten on palattava hänen veljeensä Niiloon. Niilolla (s. noin
1615) on täytynyt olla poika Niilo joka on syntynyt noin 1650 – 1660 ja hän
olisi Niilo Niilonpojan (s. noin 1694) isä. Tilaton väestö ei aina jättänyt
jälkeä asiakirjoihin.

Lipsasten suvun 1500 - 1600 -lukujen vaiheet julkistettiin sukukokouksessa

Lipsasten suvun varhaisvaiheet

Ensimmäisen kerran sukunimi Lipsanen tulee esille Juvan vanhimmassa maakirjassa kun Paavo Pekanpoika Lipsanen on veronmaksajana Juvan pitäjän Juvan1 neljänneksen ensimmäisessä kymmenkunnassa. Hänellä oli seitsemän veromarkan talo ja kaksi jousta eli vähintään 15-vuotiasta miestä joka kykeni jännittämään jousen. Toinen jousiluvussa oli luonnollisesti Paavo itse. Myöhemmin Paavo Lipsasen talo siirrettin verotuksellisesti viidenteen kymmenkuntaan mutta talon sijainti ei varmastikaan ole muuttunut. Veromarkkojen määrä muuttui kuuteen. Viimeisen kerran Paavo on vuoden 1550 maakirjassa. Vuonna 1553 kuuden veromarkan talossa isäntänä on Tuomas Lipsanen, oletettavasti Paavon poika. Tähän loppuu Lipsasen nimen esiintyminen toistaiseksi asiakirjoissa.

kuva 1. Paavo Pekanpoika Lipsanen v. 1541 Kuva 2. Tuomas Lipsanen v. 1553.

On lähdettävä tarkastelemaan Lipsasten sukua 1600-luvun loppupuolen Lipsasten kantaisistä taaksepäin. Vuoden 1664 maantarkastusluettelossa Lipsalaa isännöi Paavo Paavonpoika Lipsanen. Hänellä oli hallussa myös Paavo ja Juho Lipsasen autiotilat. Lipsala oli muodostettu näistä kolmesta talosta. Myöhemmin Lipsala ei ollut itsenäinen kylä vaan liitettiin Juvan Kankaankylään. Vuoden 1664 tilannetta on verrattava vuoden 1561 verollepanomaakirjaan eli reilut 100 vuotta taaksepäin. Samaisen Lipsalan, jonka nimi ei vielä ollut Lipsala tuolloin, isäntinä olivat Olli ja Pekka Rastoinen.
Lipsasten sukuseuralla oli aiemmin Heidi Ahlströmin tekemä selvitys jonka perusteella on mahdollista että Lipsaset olisivat nimensä vaihtaneita Rastoisia. Asia jäi kuitenkin vielä auki ja vaati tarkemman tutkimuksen. Kävin kaikki veroluettelot vuodesta 1541 vuoteen 1712 läpi. Vain tutkimus vuosi vuodelta auttaa hahmottamaan perhesuhteet ja sukupolvet joiden perusteella voi rakentaa sukupuun ja polveutumisketjut selviävät.
Vuoden 1561 Rastoisista vuoden 1664 Lipsasiin on selvä isälinjainen ketju. Pekka Rastoisen poika oli Niilo, hänen poikansa Paavo ja Paavo Paavonpoika Lipsanen oli vuoden 1664 isäntä. Paavo Paavonpoika Lipsanen oli siten Pekka Rastoisen pojanpojanpoika. Mutta miksi Rastoisten nimeksi tuli Lipsanen ja kun kuitenkin Juvalla oli Lipsasia 1540-luvulla ja 1550-luvun alussa? Näihin kysymyksiin tulee vastaus kun seuraamme Rastoisten vaiheita vanhimmasta maakirjasta vuodesta 1541 lähtien.
Toinen mielenkiintoinen kysymys on mihin katosivat Lipsaset ja onko 1600-luvun Lipsasilla sukuyhteyttä 1540-50-luvun Lipsasiin. Varhaiset Lipsaset eivät asuneet myöhemmässä Lipsalassa.
1 Juvaan kuului neljä neljännestä: Juva, Koikkala, Vesikansa ja Joroinen

Vanhin kantaisä Lauri Rastoinen

Vuoden 1541 maakirjassa myöhemmän Lipsalan isäntä oli Lauri Rastoinen. Hänellä oli talossaan kolme jousta eli vähintään 15-vuotiasta miestä. Jo vuonna 1545 Lauri Rastoista seurasi poika Olli Laurinpoika Rastoinen. Tilan jousiluvussa mainitut kolme miestä olivat luultavimmin vanha isäntä Lauri ja hänen pojat Olli ja Pekka Rastoinen.
Rastoisten tila, eli myöhempi Lipsala, on aluksi Juvan Koikkalan neljänneksen kolmannessa kymmenkunnassa. Vuodesta 1549 alkaen tila on merkitty Koikkalan neljänteen kymmenkuntaan. Vuonna 1550 laadittiin ensimmäinen papinveroluettelo. Siinä ovat mukana jälleen jousiluvut. Vanha isäntä Lauri on papinveroluettelon mukaan isäntänä ja hänen lisäkseen kaksi jousta. Tämä täsmää aiempaan ja hänen poikiinsa Olliin ja Pekkaan.

Kuva 3. Vuoden 1541 maakirja: Lauri Rastoinen.

Vuoden 1556 papinveroluettelossa on lueteltu kyläkokonaisuuksia jotka ovat vielä varsin ylimalkaisia. Rastoisten tila on luettu Koikkalan Kekkolanmäen kylään. Jousiluku on nyt kasvanut yhdellä ja on neljä. Vuosien 1560 ja 1561 papinveroluettelossa Rastoiset on merkitty Tyrynmäen kylään. Asuinpaikka ei silti vaihtunut vaan oli hyvin tavallista että tilojen sijoittelu vaihteli.

Kuva 4. Vuoden 1556 papinveroluettelo: Olli Rastoinen.

Vuonna 1560 Olli Laurinpoika Rastoisella on merkittynä kolme jousta ja nuoremmalla veljellä Pekalla kaksi jousta. Yksi Pekan pojista on jo varttunut 15-vuoden ikään.
Niilo Pekanpoika Rastoisella lisänimenä Lipsa
Seuraavan sukupolven Rastoinen eli Niilo Pekanpoika on veroluetteloissa vuodesta 1566 alkaen. Rastoisia on Juvan Koikkalan neljänneksessä paljon muitakin perheitä ja vaatisi tarkemman tutkimuksen jos kaikkien Rastoisten perhesuhteet selvittäisi. Tässä tutkimuksessa keskityin tähän Rastoisten suvun linjaan josta Lipsaset polveutuvat.

Kuva 5. Vuoden 1566 papinveroluettelo: Niilo Pekanpoika Rastoinen. Edellisessä kuvassa olleen Ollin veljenpoika.

Niilo Pekanpoika Rastoisen talo on merkitty Juvan Koikkalan Tyrynmäen kymmenkuntaan ja 1570-luvun alusta Koikkalan Mäköisten kymmenekseen. Verotuspaikka vaihtui jälleen vuodesta 1575 Koikkalan Narilan kymmenekseen. Talonpaikka on silti varmasti ollut koko ajan sama.
Vuoden 1583 papinveroluettelossa tulee ilmi eräs merkittävimmistä maininnoista. Koikkalan Narilaan tällöinkin kirjatulla Niilo Rastoisella on sukunimensä perässä lisänimi Lipsa.

Kuva 6. Niilo Rastoinen Lipsa. Vuoden 1583 papinveroluettelo paljastuu että Niilo Rastoisella on kulkenut lisänimenäLipsa. Juuri hänestä polveutuu myös Lipsasten suku sillä Lipsasten suora isälinja johtaa häneen.

Minkä vuoksi Niilo Rastoisella oli käytössä lisänimenä Lipsa? Mahdollisuuksia on lähinnä kaksi: Niilo Rastoisella oli äidinpuoleinen suhde Juvan varhaisempiin Lipsasiin tai Lipsa on tullut hänelle satunnaisesti lisä/korkonimeksi. Juvalla oli kuitenkin aiempi Lipsasen suku joka ei isälinjassa liity Rastoisiin joille Lipsa tuli käyttöön lisänimenä. Pitäisin näin todennäköisempänä että äidinpuoleista sukulaisuutta aiempiin Lipsasiin oli olemassa. Varmaa todistetta tästä ei kuitenkaan ole ja edes DNA-testi ei tätä kerro. Y-kromosomin isälinjaisella DNA-testillä voidaan testata vain suoraa isälinjaa, ei sekalinjoja.
Aiemmat Lipsaset eivät asuneet myöhemmällä Lipsalan kylällä, joka aikanaan liitettiin Kankaankylään, vaan myöhempi Lipsala oli jo silloin Rastoisilla. Lipsala sai nimensä Rastoisista jotka omaksuivat lisänimen Lipsa joka muodostui uudeksi sukunimeksi ja syrjäytti vanhan sukunimen (Rastoinen). Sukunimien vaihdokset 1500-1600-luvun Savossa olivat erittäin yleisiä ja olen löytänyt niitä lukemattomia savolaissukujen joukosta. Sukunimet olivat tuolloin vielä suhteellisen tuoreita ja horjuvia. Lisänimiä syntyi ihmisille herkästi ja lisänimi syrjäytti monesti aiemman sukunimen. Joskus lisänimi saattoi olla tilapäinen ja ei jäänyt pysyväksi.
Rastoisen sukunimeä ei nykyisin enää ole. Osasta tuli Lipsasia mutta on todennäköistä että muut sukuhaarat ottivat käyttöön muita nimiä. Juvan toisella Rastoisten sukuhaaralla näyttää esiintyvän lisänimenä "Kemi Rastoinen". Myöhemmin heistä näyttää tulevan Kemiläisiä. Tähän en tarkemmin nyt perehtynyt mutta koska Rastoiset katoavat nimikartalta luultavasti muut sukuhaarat eivät kuolleet sukupuuttoon vaan nimet vaihtuivat laajemminkin suvun piirissä.
1580-luvun loppupuoliskolla Niilo Pekanpoika Rastoisen talo on luettu Koikkalan Uuteen kymmenekseen ja jälleen vuodesta 1589 Tyrynmäen kymmenkuntaan. Lipsasen nimi ei tule Rastoisilla esille vuoden 1583 jälkeen ennen vuotta 1635 kun henkikirjassa mainitaan Marketta Niilontytär Lipsatar. Hän oli Niilo Pekanpoika Rastoisen tytär.

Kuva 7. Marketta Niilontytär Lipsatar vuoden 1635 henkikirjassa. Ensimmäinen Lipsa/Lipsanen nimen esiintyminen sitten vuoden 1583 papinveroluettelon kun Marketan isä kirjattiin nimellä Niilo Rastoinen Lipsa.

Rastoisten talo oli viiden veromarkan suuruinen ja se kuului Paavo, Niilo ja Juho Pekanpojalle. Paavon ja Juhon nimi jäi maakirjoihin pitkäksi aikaa vaikka käytännössä taloa asui enää Niilo ja hänen perillisensä. Paavo ja Juho Rastoisen eli Lipsasen autiotilat kuuluivat myöhemmin Niilo Lipsasen perillisten Lipsalaan. Aiemmin mainitussa vuoden 1664 maantarkastusluettelossa Paavo Paavonpoika Lipsanen oli Niilo Pekanpoika Rastoisen pojanpoika.

Kuva 8. Vuoden 1612 maakirja, Rastoisen veljekset Paavo, Niilo ja Juho.

Niilo Pekanpoika Rastoista seurasi myöhemmän Lipsalan isäntänä hänen poikansa Paavo Niilonpoika Rastoinen. Vuoden 1638 karjaluettelon mukaan tilalla on ollut mm. 1 tamma, 2 lehmää ja 2 lammasta. Karjamäärät eivät yleensä olleet suuria kun lehmiä pidettiin lähinnä lannantuottajina.

Rastoisista pysyvästi Lipsasia

1640-luvulla Rastoisten uudeksi sukunimeksi vakiintui Lipsanen. Vuoden 1643 maakirja on ensimmäinen jossa on kylät nimetty selkeästi. Tässä vaiheessa Rastoiset ovat myös Lipsasia ja kylä on Lipsala. Varmasti Lipsanen on kulkenut kutsumanimenä jo pitkään koska kylännimeksi on tullut Lipsala. Vaatisi vielä lisätutkimuksen jossa olisi aikaa ja mahdollisuus käydä mm. sakkoluettelot ja säilyneet tuomiokirjat läpi ja niistä voisi etsiä jos Lipsasen nimeä esiintyisi niissä satunnaisesti aiemminkin.

Kuva 9. Lipsala ja Niilo, Paavo ja Juho Lipsanen vuoden 1643 maakirjassa.

Rastoisen nimi tuli vielä esiin vuoden 1644 henkikirjassa kun henkirahaa maksavat Niilo Rastoinen vaimonsa ja veljensä kanssa. Tämä veli oli Paavo Paavonpoika Lipsanen josta myöhemmät Lipsaset polveutuvat. Maakirjat olivat ajastaan jääneitä ja eivät kuvanneet todellista tilannetta. Käytännössä Lipsalaa asuivat vain veljekset Niilo ja Paavo Paavonpoika Lipsanen jotka olivat henkikirjassa mainitun Niilo Lipsasen pojanpoikia.
Lipsala siirtyi vuodesta 1664 alkaen nuoremman veljen Paavo Paavonpoika Lipsaselle. Vanhempi veli Niilo kuoli vuoden 1665 aikana sillä kyseisen vuoden henkikirjassa vielä mainitaan hänen vaimonsa mutta 1666 enää Niilo Lipsasen leski. Viimeistään vuonna 1664 taloon tuli myös vävy Pekka Sopanen joka oli naimisissa Paavo Lipsasen tyttären kanssa. Tyttären nimi ei tuli
henkikirjoista ilmi. Paavo Lipsanen kuolee vuosien 1669-1672 aikana.

Kuva 10. Vuoden 1664 maantarkastusluettelo ja Paavo Paavonpoika Lipsanen jolla hallussa myös Paavo ja Juho Lipsasen autiot. Paavo ja Juho Lipsanen ovat hänen isänisänsä veljiä. Lipsasen nimeä heistä ei asiakirjoissa kuitenkaan käytetty vaan he kirjattiin Rastoisina.

Vuoden 1673 henkikirjassa henkirahan maksajana on hänen leskensä. Lipsalan isäntänä tästä lähtien ja koko 1680-luvun on vävy Pekka Sopanen. Tilaa asuivat myös hänen lankomiehet eli Paavo Lipsasen pojat Reko ja Jaakko Lipsanen perheineen. Pekka Sopanen poistui Lipsalasta vuosien 1688-1689 aikana ja vuoden 1690 henkikirjassa jäljellä ovat vain Lipsasen veljekset.

Kuva 11. Henkikirja vuodelta 1690. Lipsalassa Reko (Grels) Lipsanen (Lipsain) vaimonsa kanssa ja veljensä Jaakon (Jacob) ja tämän vaimon kanssa.

Lipsaset joutuivat muuttamaan Lipsalasta vuonna 1695 kun tilasta tuli Juvan komppanian upseerin virkatalo. Lipsasten sukukirjassa sukujuonnot lähtevät Tuomas Jaakonpoika Lipsasesta, s. 1685, ja Juho Lipsasesta, s. 1687. Tuomas Lipsanen maksaa henkirahaa ensimmäisen kerran vuonna 1709 eli vasta 24-vuotiaana. Oli varsin yleistä että pojat ilmestyvät henkikirjoihin päälle 20-vuotiaana ja monesti vasta kun ovat avioituneet.

Kuva 12. Lipsaset Vehmaassa vuoden 1709 henkikirjassa. Toinen Lipsasten taloista jossa henkirahaa maksavat Reko (Paavonpoika) Lipsanen ja vaimonsa sekä poika Paavo vaimoineen ja poika Juho.

Kuva 13. Vuoden 1709 henkikirjan toinen Lipsasten talo Vehmaassa. Jaakko (Paavonpoika) Lipsasen vaimo ja pojat Paavo, Tuomas ja Juho.

Juvan Lipsasissa on ilmeisesti myös vielä tutkimista sillä Matti Jaakonpoika Lipsasen (s. 1695) jälkeläisiä ei ole tutkittu. Molemmilla veljeksillä Reko ja Jaakko Paavonpojilla oli Juho-nimiset pojat. Sukukirjassa olevan Juho Lipsasen (s. 1687) puoliso oli Marketta Tanninen, heidän vanhin poikansa oli Jaakko. Tämä viittaa siihen että Juhokin oli Jaakko Lipsasen poika, ei Rekon. Isovihan ajalta henkikirjat kuitenkin puuttuvat joten varmuutta ei voi sanoa. Juho Lipsanen ei kuitenkaan esiinny kertaakaan henkikirjoissa Tuomas (s. 1685) ja Matti (s. 1695) Lipsasen talossa joten on mahdollista että hän oli heidän serkkunsa ja Reko Lipsasen poika. Tästä huolimatta Juhon lasten etunimien perusteella: esikoinen Jaakko ja lapsissa myös Matti ja Tuomas (veljien, lasten setien nimet) vaikuttaa että Juho (s. 1687) oli Jaakko Paavonpoika Lipsasen (s.n. 1662) poikia.
Vehmaassa asui myös Elias Lipsanen (s. 1698) joka muutti Särkijärvelle. Eliaskin oli Reko tai Jaakko Lipsasen poika. Reko Lipsaselle merkitään syntyneeksi vaimonsa Eeva Oikaraisen kanssa lapset Matti (s. 1718) ja Juho (s. 1722). Vielä tutkitun perusteella ei voi sanoa varmaksi onko kyseessä vanhan Reko Paavonpoika Lipsasen (s.n. 1657) toinen avioliitto vai onko Reko hänen samanniminen poikansa.
Lisäksi on Muolaan Lipsonen-suku joka polveutuu Niilo Niilonpoika Lipsasesta (s. 1694). Niilo oli yleinen nimi 1600-luvulla Lipsasilla Juvalla ja on melko varmaa että Lipsaset muuttivat Juvalta Muolaaseen ja nimessä vaihtui yksi kirjain. Olen löytänyt vastaavanlaisen tapauksen kun Juvan Teivaisia muutti Muolaaseen 1730-luvulla ja sukunimi vaihtui Teivoiseksi.